Pjotr Tšaadajev: Filosofiset kirjeet

Pjotr Jakovlevitš Tšaadajev (1794-1856) oli venäläinen filosofi ja kirjailija. Nuorena upseerina hän osallistui Venäjän sotaan Napoleonia vastaan. Sodan jälkeen Tšaadajev koki henkisen kriisin, jonka seurauksena hänestä tuli hyvin uskonnollinen. Parantaakseen terveyttään hän matkusti Länsi-Euroopassa usean vuoden ajan, ja hänen kokemuksensa länsimaista olivat erittäin arvostettuja aikalaisten keskuudessa.

Kirjailijan merkittävin tuotos on Filosofiset kirjeet vuosilta 1829-1831, nimettömälle ylhäisönaiselle osoitetut kahdeksan ranskankielistä kirjettä, joissa Tšaadajev kritisoi voimakkaasti Venäjän merkitystä maailman historiassa ja politiikassa, sen jälkeenjääneisyyttä länsimaihin nähden sekä venäläisen henkisen elämän pysähtyneisyyttä.

Tšaadajevin uskonnollisuus vaikutti hänen esittämiinsä näkemyksiin, joissa hän yhdistää uskonnon ja kansojen historian suuremmaksi kokonaisuudeksi. Hän uskoi Länsi-Euroopan kulttuurin, tieteen ja hyvinvoinnin saavutuksien juontuvan katolilaisuuden vahvasta poliittisesta asemasta. Tšaadajev piti katolista kirkkoa oikeana apostolisen kirkon perillisenä eikä hyväksynyt ortodoksisen kirkon erottumista. Hänen mukaansa juuri tämä ortodoksien eristyminen, ensin Bysantin ja sitten Venäjän historiassa, johti näiden valtioiden jälkeenjäämiseen. Tšaadajev itse kuitenkin pysyi ortodoksina kuolemaansa asti, eikä hänen katolilaisuuden tulkintansa vastannut virallista linjaa.

Historiasta Tšaadajev kirjoitti, että pelkkä tapahtumien kuvaus ei anna vastauksia, vaan tärkeää on tunnistaa niiden perimmäinen tarkoitus, joka perustuu ylimpään järkeen, Jumalaan. Koko ihmiskunnan historian tarkoitus on tuoda Jumalan valtakunta maan päälle, mikä Tšaadajeville tarkoitti järjen ja onnen levittämistä koko maailmalle. Tšaadajevin mukaan vain kristinusko antaa edellytykset kyseiselle kehitykselle, ja vain läntinen kristinusko on onnistunut luomaan sen hänen aikanaan. Venäjää hän kuvailee eristetyksi, orjuutetuksi maaksi, jolla ei ole ollut kunniakasta menneisyyttä ja jonka kansa ei siis ole oppinut mitään historiastaan.

Tämän Venäjä-kriittisyyden takia Tšaadajev julistettiin mielipuoleksi ensimmäisen kirjeen julkaisun jälkeen. Hänen ajatuksensa vaikuttivat kuitenkin erityisesti slavofiilien ja zapadnikien (lännettäjien) keskinäiseen kilpailuun ja muodostivat pohjan venäläiselle filosofiselle keskustelulle koko 1800-luvun ajan. Tšaadajev oli myös aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä, ja eräiden tulkintojen mukaan hän toimi esikuvana sekä Puškinin Jevgeni Oneginille että Gribojedovin Aleksandr Tšatskille – henkilöille, jotka rohkeasti esittävät valtavirrasta poikkeavia ajatuksia.

Alex Kransman

Filosofiset kirjeet:
http://www.philosophy.ru/library/chaad/lettr/chaad1.html (venäjäksi)
http://www2.unil.ch/slav/ling/textes/ChaadaevPremlettrephilo.html (ensimmäinen kirje ranskaksi)